Helsingholmin laiturista löytyi sopiva kolo Muselle perjantai- iltana. Saunavuoron olisi saanut vasta kahden aikaan yöllä joten se jäi nytkin väliin. Helsingholm on aina yhtä mukavan tuntuinen satama, vaikka siellä ollaankin jo monen monta kertaa vierailtu. Johtuu varmaan siitä , että sataman isäntäväki pitää homman pienimuotoisena ja lämminhenkisenä vailla turhaa turistimeininkiä. Pihapiiri punaisine rakennuksineen ja eläimineen on viehättävä ja jotenkin tuntuunkin, että astuu näiden ihmisten oikeaan kotiin silitellessään kissoja ja taputellessaan valkoista "satuhevosta" metsän siimeksessä.
Matka jatkui Vänön eteläpuolelle luonnonsatamaan. Pistimme veneen nyt kiinni rantakallioon. Kiertelimme saarta jossa asusteli varmastikin hirvilauma. Papanoita oli joka paikassa ja hirvikärpäsiä löytyikin vaatteista ja hiuksista. Voi kun noista viheliäisistä olennoista pääsisi jotenkin eroon!
Kotisatamaan palasimme sunnuntaina kaakkoistuulessa ja onneksi poutaisessa säässä, vaikka mustat pilvet uhkaavasti lähestyivätkin.