Seuraavana kohteena oli pohjois-Ahvenanmaan helmi Djupvikenin suojaisa lahti. Tätä paikkaa oli kehuttu näkemisen arvoiseksi ja toden totta ..... sitä se tosiaan oli. Yhdessä nimeltämainitsemattomassa satamakirjassa kohde tosin kuvattiin kuitenkin ankeahkoksi. Toisen ankeahko voi kuitenkin olla meille jotain muuta.
Laskimme lahdella pelkän keula-ankkurin ja jäimme killumaan lahden perukkaan. Rannasta lähti patikka polku kallioille ja vielä illalla kiipeilimme sinne ihailemaan laskevaa aurinkoa. Maisemaa voisi vaikka kuvata saariston Lapiksi. Siniset laakeat utuiset rinteet taivaanrannassa ja käkkäräiset ikimännyt ja lisänä vielä taustalla aava meri. Huikeaa!!!
Aamulla patikoimme Ahvenanmaan korkeimman huipun; Getavuoren huipulle. Matkalla voi nähdä jänniä luolia ja jyrkänteitä, joita ylös huimapäiset kiipeilyharrastajat kapusivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti